Sir 31

Rikkauden vaarat.

1Rikkauden valvominen kuihduttaa ruumiin ja huoli siitä vie unen. 2Valveilla pitävä huoli poistaa torkahduksenkin, ja kova sairaus havahduttaa unesta. 3Rikas näkee vaivaa rahain kokoamisessa, ja milloin lepää, hän ahtaa itsensä täyten herkkuja. 4Köyhä näkee vaivaa elatuksensa puutteessa, ja milloin lepää, hän yhä köyhtyy. 5Joka kultaa rakastaa, ei synnitönnä pysy; ja joka turmiota etsii, se siitä täytensä saa. 6Moni on joutunut lankeemukseen kullan tähden, ja heidän perikatonsa oli aivan heidän edessään. 7Kuin puu, johon kompastutaan, on kulta kumartajilleen, ja kaikki mielettömät satuttavat itsensä siihen. 8Onnellinen on rikas, joka havaitaan nuhteettomaksi ja joka ei kulje kullan perässä. 9Kuka hän on, että ylistäisimme häntä onnelliseksi? Sillä hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja kansansa seassa. 10Kuka on tässä koeteltu ja täydelliseksi havaittu? Hän kerskatkoon! Kenellä on tilaisuus rikkoa, eikä hän rikkonut, ja tehdä pahaa, eikä hän tehnyt? 11Sen miehen omaisuus on varmasti pysyvä, ja hänen laupeudentekojaan on seurakunta kertova. 12Jos istut runsaassa ruokapöydässä, älä levitä sen ääressä kurkkuasi äläkä sano: Onpa tässä paljon! 13Muista, että pahansuova silmä on vahingollinen. Onko luotu mitään enemmän pahansuopaa kuin silmä? Sentähden se vuotaakin kyyneleitä kaikkien kasvoilla. 14Mihin se katsoo, siihen älä ojenna kättäsi, äläkä tunkeudu vadille samalla keraa kuin se. 15Arvioi omistasi lähimmäisesi tarpeet, ja harkitse tarkoin kaikki, mitä teet. 16Syö ihmisittäin, mitä sinulle on tarjona, äläkä ahmi, ettet joutuisi vihatuksi 17Herkeä ensimmäisenä säädyllisyyden vuoksi, äläkä ole syömäri, ettet ketään loukkaisi. 18Ja jos istut useampain joukossa, älä ojenna kättäsi ensimmäisenä heistä. 19Kuinka vähään tyytyykään hyvin kasvatettu ihminen! Eikä hänen tarvitse raskaasti hengittää vuoteessansa. 20Terveen unen saa se, jonka vatsa on kohtuullisen täysi, hän nousee varhain, ja sielu on virkeä. Syömäriä seuraavat unettomuuden ja oksetuksen vaivat sekä vatsan väänteet. 21Mutta jos sinulle on tyrkytetty liiaksi herkkuja, nouse kesken kävelemään, niin olosi helpottuu. 22Kuule minua, poikani, äläkä pidä minua halpana, niin saat viimein havaita minun sanani tosiksi. Ole vireä kaikissa töissäsi, niin ei mikään sairaus sinua kohtaa. 23Joka on antelias ruuissa, sitä monet huulet kiittävät, ja todistus hänen auliudestaan on tosi. 24Joka kitsastelee ruuissa häntä vastaan kaupungissa nuristaan, ja todistus hänen kitsaudestaan pitää paikkansa. 25Älä näytä miehuuttasi viininjuonnilla, sillä monen on viini vienyt turmioon. 26Ahjo koettelee teräaseen, joka on kastettu veteen, samoin viini sydämet ylpeitten riidellessä. 27Viini on ihmiselle kuin elämä, jos juot sitä kohtuudella. Mitä on elämä sille, jolta viini puuttuu? Sehän on luotu ihmiselle iloksi. 28Sydämen riemu ja iloinen mieli tulee viinistä. kun sitä juodaan oikeaan aikaan ja sopivassa määrässä. 29Karvas mieli tulee viinistä, kun sitä juodaan paljon, kiihdyksissä ja metelöiden. 30Juopumus yllyttää mielettömäin kiihkon loukkaaviin tekoihin, heikontaa voimat ja saa vielä haavoja aikaan. 31Viiniä juotaessa älä käy nuhtelemaan lähimmäistäsi, äläkä halveksi häntä, jos hän on iloisella mielellä. älä sano hänelle solvaavia sanoja, äläkä ahdista häntä velkomisella.
Copyright information for FinPR